sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Virkattu harlekiinimatto


Perinteisesti olen tainnut kesäisin esitellä uuden virkatun maton, mutta tänä vuonna ollaan etuajassa ja fiilis on tämän kokemuksen perusteella se, että tällaisia harlekiinimattoja tai muilla kuvioilla virkattuja mattoja on tulossa tänä vuonna enemmänkin. Muutaman päivän olen lopputulosta ehtiinyt ihailla eri kulmista ja ai että mie tästä matosta tykkään.

Olen aiemminkin tainnut mainita, että kirjovirkkauksen kanssa olen teknisesti paljonkin pähkäillyt viimeisen vuoden. Nimenomaan haasteena on ollut tämä tasovirkkaus, jotta kuvioista tulisi mahdollisimman selkeärajaisia ja että saisi kuitenkin virkata normaalisti oikealta ja nurjalta puolelta, kun ei minulta edestakaisin virkkaus oikealta puolelta - eli toiseen suuntaan väärällä kädellä virkkaaminen nurjan puolen sijaan - ole kokeiluista huolimatta vaan luonnistunut. Harlekiinikuviota olen erityisesti halunnut kokeilla, kun olen tätä kuviota ulkomaisissa blogeissa nähnyt virkattuna, ja yrittänyt niiden kuvista tihrustaa miten ne on virkattu. Nyt olen kuitenkin vihdoin löytänyt itselle sen parhaan ja mieluisimman tekniikan tälle kuviolle yrityksen ja erehdyksen kautta. Kolmioitakin voi toki samalla tekniikalla virkata ja samoin myös kalanruotokuviota, jota esittelin aiemmin pyörönä virkattuna kännykkäpussissa.


Leveyttä matolla on vajaat 75 cm ja pituutta hapsujen kera 175 cm. Kuteena matossa on Novitan Tuubi, keltainen kuvio on tosin vanhasta tyynynpäällisestä purettua eko-ontelokudetta. Eko-ontelokude oli hiukan Tuubia paksumpaa, mutta ihan mukavasti se mattoon upposi, jalkapohjissa ainoastaan tuntee, että keltainen kude on paksumpaa. Novitan Tuubi olikin ihan uusi tuttavuus ja ihan mukava virkata. Ainut vaan, että maton kokonaishintaa ei uskalla edes ajatella, kun eihän Tuubi ihan halvimmasta päästä ole kuteena, mutta helpoiten kyllä saatavilla. Onneksi tuli ostettua kude kerä kerrallaan ;-) ja lopputuloksesta tuli näin mieluisa. Kuteita jäi valkoista lukuunottamatta kyllä vielä toiseenkin mattoon ja ajattelinkin kokeilla seuraavan maton samoilla kuvioilla, mutta beigen laitan pohjaväriksi. Mielessä siintää myös kaappien kevätsiivous ja kuteiden leikkaaminen vanhoista trikoopaidoista, joista voisi ja harlekiinimattoa kokeilla. Toivottavasti mattointo siivittää siivoukseenkin.

 
Zoomailin mattoa läheltä ja kaukaa, joten tässä yllä ja alla vielä muutama kuva matosta niin näkyy paremmin sekä kuvio että kokonaisuus.  Parhaiten tämä matto taitaisi sopia lastenhuoneisiin, mutta omaan silmään sopii mukavasti näin makkariinkin, kun tässä on kuitenkin myös kotoisaa räsymaton tunnelmaa. 


Ja tässä harvakseltaan päivittyvässä blogissa on näköjään viime aikoina ollut lähinnä kaksi teemaa eli harlekiinikuvio ja kirjovirkkaus. Pahoittelut vielä tästä teemajumituksesta, eiköhän tämä jossain vaiheessa ohi mene ;-). Mm. tämä kaunis huivi on seuraavana tekolistalla ja näitä paperikukkia on ja ihan pakko kokeilla. 

Tänne on taas muutama uusi lukijakin löytänyt tiensä, oikein lämpimästi tervetuloa!

Mukavaa alkavaa viikkoa toivotellen, / Önskar dig en riktigt fin vecka!

Pirjo

Jag brukar virka en matta varje år, vanligen på sommaren så i år är jag tidigt ute. Jag gillar ju harlekinmönstret och har länge funderat på att hur jag kunde virka mönstret så att mönstret blir tydligt. Nu har jag äntligen lyckats hitta en sådan teknik som passar mig bäst och jag har en känsla av att det kommer flera harlekinmattor i framtiden. Det är nämligen så roligt att virka dessa och med samma teknik kan jag också virka bl a fiskbensmönster och trianglar.

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Harlekiinipeitto


Alkuvuosi on taas mennyt pitkälti muiden projektien parissa, mutta virkkuukoukkukin on kädessä jonkin verran viihtynyt. Viime talvena aloitin tämän harlekiinipeiton tekemisen, ja tämä on keskeneräisenä ollutkin jo täällä blogissa esillä. Peitto jäi kuitenkin silloin reunapaloja vaille valmiiksi, kun en oikein tiennyt miten ne virkkaisin ja ompelisin ja en siten vaan saanut tartuttua työhön. Alkuvuodesta otin peiton kuitenkin taas työn alle ja sain sen vihdoin pähkäiltyä valmiiksi. En minä tosin edelleenkään tiennyt miten reunapalat olisi saanut kauniisti virkattua, mutta sain ne ainakin tehtyä. Ja se kuva, joka peitosta omassa päässä oli, toteutui oikeastaan paremmin kuin olin ajatellut.


Nyt osaisin myös ommella palat kauniimmin yhteen kuin mitä aloittassani projektin vuosi sitten, eli ettei jokainen pisto näkyisi näin selkeästi. Peitto oli kuitenkin sen verran pitkällä etten enää jaksanut sitä purkaa yksittäisiin paloihin. Toisaalta näkyvät pistot ja vikapistotkin antavat tälle peitolle myös omaa silmää miellyttävää kotoisaa tunnelmaa. Reunuksen osalta päädyin (Ferm Livingin peittojen inspiroimana) tekemään ohuen reunuksen vain kumpaankin päätyyn eli peiton sivureunat ovat kokonaan mustat. Vielä tosin mietin, että pitäisikö keltaisten reunusten olla hieman paksummat. Lankana peitossa on Novitan Hanko.

Harlekiinipeittoja on näkynyt toisella tavalla virkattuna muissakin blogeissa, eli esimerkiksi täällä ja kirjovirkattuna täällä. Todella hienoja peittoja taitavilta tekijöiltä. Itse olen nämä harlekiinikuviot aloittanut keskeltä ja kuviosta tulikin eräänlainen harlekiinisoäidinneliö, jota käytin myös syksyllä virkaamassani huivissa, josta taisin tännekin silloin jonkun kuvan laittaa. 


Nyt tämä peitto hakee vielä paikkaansa kotona odottaen jokakeväisen kodinsisustusinnostuksen lopputuloksen valmistumista :-) ja roikkuu sen takia eteisen henkarilla odottamassa.


Poissaollessani tänne on taas löytänyt uusia lukijoitakin. Lämpimästi tervetuloa näiden kukkien kera ja kaunis kiitos myös kaikille viime kirjoituksen monille kommentoijille. Yritän taas kevään myötä antaa enemmän takaisin blogimaailmaan ja kommentoida muiden taitavia tuotoksia.    
 
Oikein kaunista keväistä viikkoa sinulle toivotellen, / Önskar dig en solig och vacker vårvecka,

Pirjo

För drygt ett år sedan började jag virka den här harlekinpläden och nu är den äntligen färdig. Jag hade ju bara en bild i huvudet som jag försökte förverkliga och det orsakade en del tekniska problem. Men slutresultatet är egentligen bättre än jag hade förväntat och jag är nog ganska stolt över mig själv. Detta mönster har ju varit ganska trendig på sistone och många andra bloggare har också virkat harlekinplädar på ett annat sätt, t ex dessa två jätteduktiga kvinnor här och här.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Virkatut kännykkäpussit - eli saahan se matkan varrella oppiminenkin työssä näkyä



Jatkoin lomalla kirjovirkkauskokeiluja ja tein tällaisen kirjovirkatun kännykkäpussin omalle puhelimelleni. Työ on virkattu pyörönä ja langat ovat Hjertegarnin Blend Bamboon jämiä. Jotenkin tästä tuli kovin mieluisa omalle silmälle ja mielenkiintoinen katsoa eri suunnista. Pirteiden värien lisäksi näen itse miten idea on matkan varrella kehittynyt eteen päin ja mitä olen matkan varrella oppinut, kun mm. hapuilin kierroksen yhdistämisen kanssa kuvion takia ja päätin olla työtä purkamatta "virheistä" huolimatta.


Joskus viime syksynä kokeilin myös tehdä työpuhelimelle oman päällisen seeprakuviolla. Kuviota olikin yllättävän haastavaa yrittää muuttaa virkattuun muotoon, vaikka piirrettyäni kuvion kirjovirkkauspaperille se näytti siinä varsin hyvältä. Lisäksi tein kuvion vain puolen kierroksen mittaiseksi, vaikka olisi pitänyt tehdä koko kierroksen ja yrittää sovittaa kierroksen vaihdon kanssa yhteen. Täytyy joskus kokeilla uudelleen, mutta mennään tällä tyytyväisenä siihen asti.


Ilokseni huomasin, että tänne on taas löytänyt uusia lukijoita. Lämpimästi tervetuloa!

Ja nyt onneksi pääsee toivottamaan oikein mukavaa talvista sunnuntain jatkoa,
 
Pirjo 

Mina mobiltelefoner har fått nya virkade fodral som du ser ovan. Överst finns ett fodral som jag gjorde under julsemestern. På något sätt gillar jag både färgerna och mönstret och det är intressant att titta på från olika håll även om jag hade vissa svårigheter att kombinera olika varv pga. mönstret och det ser man i fodralet. I höstas virkade jag också ett fodral för mobilen som jag använder på jobbet. Här har jag försökt skapa ett zepramönster, även om första försöket blev inte helt lyckat. Men det är också roligt att se i båda fodralen vad jag har lärt mig under processen eftersom de inte är så "perfekta".